Ensimmäistä kertaa järjestettyyn kilpailuun
saapui 37 novellia ja yksi sarjakuva. Esiraati, johon kuuluivat Jenni
Hirvonen, Pasi Karppanen ja Anna Mattila valitsivat jatkoon yhdeksän
tekstiä, josta Magdalena Hain, Pasi Karppasen ja Leila
Paanasen muodostama tuomaristo valitsi voittajat.
Ensimmäiselle sijalle tuomaristo päätti varsin
yksimielisesti nostaa Maarit Leijonin tekstin Kirous. Kyseessä on
kielellisesti hiottu ja yksityiskohdiltaan uskottava, keskiaikaiseen Turkuun
sijoittuva tarina kahden erilaisen naisen kohtaamisesta. Maailma ja juoni
kulkevat Hamlenin pillipiiparin tarinan uudestaan kertovassa novellissa käsi
kädessä ja luovat taitavan kudelman, joka pitää lukijan otteessaan viimeisille
riveille asti.
Toiseksi kilpailussa sijoittui Henna
Sinisalon novelli Viides tiedekunta. Niinikään historiallista
spekulatiivista fiktiota edustava novelli yhdistää 1700-luvun Turun
yliopistomaailman ja salaisen kultin kuvauksen saumattomaksi kokonaisuudeksi,
jonka tarina ja ihmiskuva ei ole vailla synkkiä, waltarimaisia sävyjä.
Kolmannen sijan tuomaristo päätti novellien tasaväkisyyden vuoksi jakaa kolmen novellin kesken.
Tiina Laineen novelli Tajunnan avaruus edustaa
scifiä, joka oli kisassa selkeässä vähemmistössä. Postapokalypisen oloisesta
Turusta liikkeelle lähtevä novelli kertoo uskottavan tarinan tuntemamme
yhteiskunnan murenemisesta. Hyvin rakennetun tarinan vahvuuksia ovat
omaperäinen sf-idea sekä lopun jättäminen hienovaraisella tavalla auki.
Merja Leppälahden novellin Vanha
muistikirja nousi perusideansa osalta monen esiraatilaisen ja tuomarin
suosikiksi. Kertojan sedän jäämistöstä löytyneiden outojen
päiväkirjamerkintöjen varaan rakennettu tarina antaa "Turun tautina"
tunnetulle aikakaudelle uuden, hämmentävän loogisen ja lohdullisen selityksen,
jonka lukija hyväksyy helposti, jopa mielellään.
Shimo Suntilan Matoparkki tarttuu niin ikään
monelle turkulaiselle tuttuun aiheeseen. Kisassa yleisiä lovecraftilaisia
sävyjä käsitellään tekstissä ironinen pilke silmäkulmassa ja etenkin lajityypin
suomalaisen historian hyvin tuntien. Turku-kuvaukseltaan teksti on vahva, ja
sarjassaan yksi kilpailun onnistuneimpia.
Tämän lisäksi kilpailussa palkittiin kunniamaininnoin neljä finalistia.
Sanna-Liisa Asikaisen Aurajoen syvyyksistä
on turkulaiselle tuttuun joenrantaan ja sen ympäristöön sijoittuva
yliluonnollinen murhamysteeri. Niin elokuvan Dogma kuin Supernatural-televisiosarjankin
mieleen tuovia sävyjä sisältävä novellin vahvuuksia on tarkka ympäristön
kuvaus, ja joenvartta tutkiskellaan tekstissä antaumuksella.
Suvi Kauppilan Aurajoen Lautturi puolestaan
käyttää tuttua vesielementtiä toisella tavoin hyväksi, ja on orfeusmainen matka
kuoleman rajan yli. Teksti on harvoja kisassa nähtyjä, Neverwhere-tyyppisiä
kurkistuksia "salattuun" Turkuun, ja myös sen paikalliskuvaus on
rikasta sekä oivaltavaa.
Olli Lönnbergin Sanoja sodasta
selviytyneille sen sijaan edustaa niin ikään kisassa yleistä tarinatyyppiä,
jossa tapahtumapaikkana on tuhon jälkeinen ja muutoksia kokenut
kotikaupunkimme. Raunioituneeseen kaupunkiin saapuu menneisyyden haamujen
piinaama kulkija, joka tutun tarinaperinteen mukaisesti alkaa laittaa sen
voimasuhteita uusiksi.
Frida Maria Pessin novellissa Vapaan
Turun puolesta kertoja sen sijaan on salaperäinen Beata. Niin ikään suuria
muutoksia kokenut Turku esitellään lukijalle hänen silmiensä kautta, ja myös
tämän tekstin vahvuuksia on yksityiskohtien rikkaus.
Sarjakuvasarjassa kisan järjestäjät päättivät
lisäksi palkita Janne ja Johnny Ramstedtin sarjakuvan Mitä
pelkäät kunniamaininnalla.
Sijoittuneista ensimmäiselle sijalle kohonnut
sai palkinnoksi 150 euroa, toiseksi sijoittunut 100 euroa ja jaetulle
kolmannelle sijalle päässeet kukin 50 euroa. Kunniamainitut palkittiin Osuuskumma-kustantamon
lahjoittamin kirjapalkinnoin. Myös Turun yliopiston ylioppilaskunnan kilpailulle myöntämä 200 euron tuki auttoi sen järjestämistä merkittävästi.
Kisan järjestäjät kiittävät kaikkia osallistujia!
Kisan järjestäjät kiittävät kaikkia osallistujia!
Tulokset:
1. sija
Maarit Leijon: Kirous (150 €)
2. sija
Henna Sinisalo: Viides tiedekunta (100 €)
3. sija
Tiina Laine: Tajunnan avaruus (50 €)
Merja Leppälahti: Vanha muistikirja (50 €)
Shimo Suntila: Matoparkki (50 €)
kunniamaininta Sanna-Liisa Asikainen: Aurajoen syvyyksistä
Suvi Kauppila: Aurajoen lautturi
Olli Lönnberg: Sanoja sodasta selviytyneille
Frida Maria Pessi: Vapaan Turun puolesta
Teemoja ja luonnehdintoja
Kisatekstejä kokonaisuutena tarkastellessa merkillepantavaa on, että scifi oli tällä kertaa selvässä vähemmistössä, jopa siinä määrin, että teksteistä sitä edusti vain kourallinen. Suurin osa teksteistä olikin eriasteista urbaania fantasiaa, uuskummaa tai suoranaista kauhua. Tähän ovat saattaneet toisaalta ohjata myös kisakutsun sanavalinnat.
Siinä missä Tutkan edellisessä, Ajan poluilla
kilpailussa, jossa haettiin Suomen historian käännekohtia lähtökohtanaan
käyttäviä vaihtoehtohistorianovelleja, toistuvin tarinatyyppi olivat erilaiset
"neukkudystopiat", tällä kertaa sellaiseksi muodostuivat
lovecraftilaisia sävyjä sisältävät tekstit. Tämä johti siihen, että ne söivät suuressa määrin toistensa tehoa.
Valloillaan olevista suurista muinaisista ei
siis teksteissä ollut pulaa, mutta muuten esiraati ja tuomaristo jäivät
kaipaamaan laajempaa kirjoa yliluonnollisia olentoja tai monipuolisempaa
kansanperinteen hyödyntämistä.
Turun historiaa hyödynnettiin teksteissä jonkin
verran, mutta ei läheskään niin paljon kuin olisi voinut olettaa. Kaupungin
historiaa niin ikään tutkiskeltiin teksteissä valitettavan kapeasta
näkökulmasta ja ohuesti. Mielenkiintoista tässä mielessä on, että
sijoittuneiden kärkeen nousi parikin nimenomaan historialliseen Turkuun
sijoittuvaa tekstiä.
Kiintoisaa kyllä, monessa tekstissä myös
arkkitehtuuri nousi keskiöön. Pahuus saattoi olla sitoutunut rakennuksiin, tai
arkkitehtuurilla olla tarinassa muu oleellinen tehtävä.
Erilaisia dystopia-Turkuun sijoittuvia tekstejä,
joissa tapahtumapaikkana oli sodan runtelema tai jonkinlaisen tuhon jälkeinen
Turku oli niin ikään jonkin verran.
Poissaolollaan toisaalta loistivat erilaiset Neverwhere-tyyppiset
"Salattu Turku" -kuvaukset sekä aikamatkailutarinat, joista etenkin
jälkimmäisten täydellistä puuttumista voi pitää yllättävänä. Myöskään
vaihtoehtohistoriatarinoita ei mukana ollut.
Jossain määrin yllättävänä voi pitää myös tekstien pituutta. Novaan tottuneen odottamaa isompaa määrää alle viiden sivun tekstejä ei mukana ollut lainkaan.
Mukana olevat teemat, aiheet ja ympäristöt
olivat loppujen lopuksi varsin odotettuja. Aurajoki oli teksteissä hyvin
edustettuna, samoin Yo-kylä. Finalistien joukkoon Yo-kylään sijoittuvia
tekstejä ei kuitenkaan päässyt.
Myös vesiaihe muuten oli näkyvästi läsnä, ja etenkin maan alla möyrittiin ahkerasti. Tähänkin ovat saattaneet johdattaa kisakutsun sanavalinnat. Merkillepantavaa on joka tapauksessa se, että Toriparkkiin ainakin epäsuorasti viittasi neljännes teksteistä.
Seikka, johon moni muuten ansiokas teksti
saattoi kompastua, oli Turku-yhteyden ohuus. Useassa tapauksessa Turku-yhteys
saattoi jäädä muutamaan kadunnimeen. Esiraati ja tuomaristo pyrkivätkin
nostamaan kärkisijoille ennen kaikkea novelleja, joiden Turku-kuvaus oli kyllin
vahva. Parhaissa teksteissä paikallinen uskottavuus, hyvä idea ja koossa pysyvä
tarina muodostivat saumattoman ja mieltä kutkuttavan kokonaisuuden.
Toisaalta teksteissä oli paljon juuri sitä mitä
kisassa oltiin lähdetty hakemaan, ja teksteissä parhaimmillaan ollut
paikallisväri viehätti niin esiraatia kuin tuomaristoakin suuresti. Vaikka sato
ei siis kokonaisuutena ollutkaan niin laaja tai vahva kuin olisi saattanut
toivoa, voi kilpailun järjestämisen sanoa ehdottomasti kannattaneen.